torstai 22. tammikuuta 2015

21.1.2015




Eilen käväistiin molemmilla vaihtoehtoisilla kouluilla tapaamassa rehtoreita, ja saatiinkin paljon uutta tietoa päätöksenteon tueksi. Ratkaisu häämöttää jo! :-) Samalla, kun oltiin harvinaisesti kahdenkesken liikkeellä, käytiin lopuksi toki työmallaakin. Nyt, kun käynti oli vähän kiireettömämpi, ehdin hetken rauhassa tuijotella huoneita. Nousi pintaan taas se tunne, että sen lisäksi, että talosta tulee tosi ihana, on ihan mieletöntä että just me saadaan vieläpä muuttaa sinne asumaan! Että ollaanpa me onnekkaita. Sehän on ihan positiivista, että tykkää omasta talostaan, eikös? :-D 

Jonakin päivänä tuostakin talosta tulee koti. Ihan kuin ensimmäisestä talostammekin aikanaan.


6 kommenttia:

  1. Tässä ensimmäistä (ja viimeistä...?) taloa rakennuttaessa on jo huomannut, miten projekti voi herättää vahvoja tunteita. Ihan parhaita ovat juuri nuo "tästä tulee todella meidän oma koti" -fiilikset. Hieno koti teille on kyllä rakentumassa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, ja kiitos kommentistasi! Totta on, että aika äärilaidasta toiseen tuntumuksia raksaprojekti herättää. Ekan talon kohdalla odotin jotenkin kovasti sitä, että SITTEN kun muutetaan niin sitten olen varmaan niin onneni kukkuloilla jne. Ja se yllätti, että sellaista ihmeellistä oloa ei tullutkaan. Moni kysyi, eikä sitä oikein kehdannut sanoakaan, että ei tämä nyt itseasiassa niin ihmeellistä olekaan. Eli se ennakkofiilistely olikin paljon tunteellisempaa kuin se lopullinen olotila. Ehkä siinä oli sitten jo niin väsynyt tai jotain? Ymmärsikö tästä nyt edes mitään :-D

      Poista
    2. Heh, ymmärsi kyllä ja hyvä tietää tuokin: jottei odota suuria tunteenpurkauksia ja voltinheittoja välttämättä heti muutettua :) Ehkä se on niin, että paras tunne ja palkinto on se, jos ja kun uudessa kodissa arki toimii ja tehdyt ratkaisut tuntuvat oikeilta, sehän asumisessa loppupeleissä tärkeintä on :)

      Poista
    3. Niin juuri! Ja toki täällä on ollut ihana asua, mutta se kodin tunne tulee vasta pikkuhiljaa, vaikka olisi kuinka itse suunniteltu ja rakennettu talo. Eli sitä jotenkin odotti että se tunne tulisi välittömästi, mutta tosiaan talo muodostui kodiksi vasta asumalla ja elämällä, että siellä uudessa kodissa on elettyä elämää ja muodostuneita muistoja. Ja ihan alussahan siellä ei ole muuta kuin niitä rakentamismuistoja :-)

      Poista
  2. Oi teillä edetään huimaa vauhtia. Tai ainakin se sivullisesta siltä tuntuu. Muistan kyllä viime kesän, kun meillä aika talon suhteen mateli. Nyt tuntuu jo niin kaukaiselta :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän tuo onneksi aika ripeästi etenee, niin pysytään aikataulussa :-) Kohta pitää alkaa varmaan pakkaamaan muuttolaatikoita, kesä tulee niin äkkiä! :-D

      Poista

Kiva kun kävit, kiitos viestistäsi!